Keittelin mehuja

Höyrymehua keitettäessä jää aina hyvän näköistä marjamössöä, joka tavallisesti heitetään pois. Tänään taas pääsin kokeilemaan mössön jälkikäyttöä.Mehumaijan päällimmäisinä kerroksina oli mustikoita ja puolukoita, sillä meillä tykätään sekamehusta.Käytin sitä leipomiseen.Laitoin 3 kkp marjamössöä ja 3 kkp piimää nesteeksi ja hienonsin ja jatkoin normaaliin tapaan.Käytin saman verran vehnä- ja ruissihtijauhoja.Paistoin 150 asteessa n. tunnin ajan.
Otin juuri leivän uunista ja leipä näytti ihan leivältä.

Marjat talteen mehustamalla

Aloitan marjojen puhdistamisella, roskat pois ja vielä hyvä huuhtelu kylmällä vedellä.

Yleisten ohjeiden mukaan mehustetut marjat heitetään pois. Itse jauhan marjat hienoksi ja keitän niistä hilloa hillosokerin kanssa. Annosteluohjeet sovellan sokeripussin kyljestä. Marjat, joissa ei ole isoja siemeniä käyvät siihen erittäin hyvin.Samoin raparperista tulee myös hyvää hilloa tai marmelaadia.Raparperi on tuoreeltaan aika voimakasta, niinkuin kaikki sen tietävät. Mehustuksen jälkeen niihin jää vielä paljon hyvää makua ja terveellisiä kuituja, samoinkuin marjoihin.

Vadelmat ja punaherukat kannattaa mehustaa erillään isojen siemeniensä vuoksi ja heittää pois.